Ripustitte rintaanne ikonin

Humhumhum. Jos nyt pikkuhiljaa pääsisi taas rytmiin kiinni ja saisi raportoitua luetuista teoksista tännekin jotain. Aloitan reilu viikko sitten lukemastani Mihail Bulgakovin romaanista Saatana saapuu Moskovaan, ihan vain siitä syystä että haluan päästä sanomaan: Saatana saapuu Moskovaan on aivan saatanan hyvä kirja. Hauska, älykäs, ajatuksia herättävä, monisärmäinen. Tosin jäin miettimään: onko alkuperäisteoksen nimi suomennettuna Margarita ja Mestari vai Margarita ja hänen mestarinsa? Lukeeko tätä kukaan venäjänkielen taitoinen?

Etukäteen pelkäsin teosta hieman: olin useammalta taholta kuullut sen olevan raskas ja sekava ja (useiden) venäläisten teosten tapaan täynnä henkilöitä, joita kutsutaan milloin milläkin nimellä: esimerkiksi Ivan Nikolajevits Ponyrjovia kutsutaan vaihdellen Bezdomnyiksi, Ivaniksi tai Ivan Nikolajevitsiksi. Lisäksi nimet ovat näin ei-venäläisen korviin usein varsin samanoloisia (vaikka kyllä minulla menee suomalaistakin kirjallisuutta lukiessa usein Hannat, Annat, Hannet, Annikat ja muut sekaisin).

Saatana ja hänen palvelijansa on teoksessa kuvattu loisteliaan värikkäin vedoin, samoin kuin Moskovan kaikkia syntejä ilmentävä kansa, joka joutuu jos jonkinlaiseen pulaan heikkouksiensa tähden. Rinnakkaistarinana kulkeva kertomus Pontius Pilatuksesta rakensi teokselle historiallista ja eettistä syvyyttä, vaikka tuntuikin alkuun hieman irralliselta. Mestarin hahmo tosin hieman ärsytti kaikessa itsesäälissään, mutta kaiken kaikkiaan yhdyn mielelläni takakannen antamiin määreisiin teoksesta: "venäläisen kirjallisuuden sapekkaimpia satiireita", "mustan komiikan mestariteos", "riehakas fantasia", "salakavala huumori".

Taas tuli siis todistettua, että usein klassikkoteoksen kanonisoidulle asemalle on syynsä.

(Kuva täältä.)