lauantai 24. marraskuuta 2007

Minut murhattiin, ja minä elän

Toinen Finlandia-voittaja heti perään: luin eilen Kristina Carlsonin romaanin Maan ääreen vuodelta 1999. Pidin enemmän kuin Sinervon teoksesta, mutta ei tämäkään ihan omalta tuntunut. Ehkä odotukset ovat liian korkealla. Vuoden 1999 ehdokkaista olin aiemmin lukenut vain Hyryn Aitan, josta en pitänyt.

Maan ääreen kertoo nuoresta suomalaisesta ylioppilaasta, Lennart Falkista, jonka isä lähettää Amurinmaalle itäiseen Siperiaan etsimään onneaan. Lennart asettuu (tai asetetaan) Nahodkaan tilejä tarkastamaan, ja pitkästymistä paetessaan Lennart ajautuu ensin esimiehensä vaimon syliin, sitten kosiskelemaan tytärtä. Hän ryhtyy myös hämäräperäiseen liikeyritykseen papin, isä Spirosin, sekä nimettömäksi jäävän kiinalaisen kanssa. Eräänä iltana joku kuitenkin hyökkää hänen kimppuunsa pimeässä ja lyö Lennartin kallon halki tiiliskivellä. Tohtori Gantz, Lennartin ystävä ja asuinkumppani, saa vamman parannettua, ja Lennart ryhtyy pohtimaan, kuka hänet yritti murhata. Ennen kuin hän pääsee mihinkään lopputulokseen, hänelle nousee kova kuume ja hän kuolee.

Arvoitus ratkeaa yllättävän arkisesti (ainakin minut se yllätti, mutta olenkin aina ollut huono salapoliisi) lopussa ulkopuolisen kertojan avulla.

6 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

Enpä muistanut romaanin juonesta paljon mitään, muistan vain pitäneeni kirjasta paljon. Luin sen ehdokkuuden jälkeen ja olin kovin mielissäni sen voitettua, koska se oli niin onnistunut teos.

olipakerran kirjoitti...

Minusta tuntuu, että kokemattomuuteni nykykirjallisuuden saralla haittaa lukukokemuksiani: kieli on sen verran erilaista kuin vaikkapa Järnefeltillä tai edes Vartiolla, että se tuntuu minusta helposti kikkailulta. Uskon, että kokemuksen kasvaessa suhtautumisenikin muuttuu vähemmän hämmentyneeksi, jolloin pystyn sanomaan tarkempia mielipiteitä.

Tuima kirjoitti...

Carlsonin kirjassa on muuten kiinnostava nimiviite, ehkä tahaton tai sitten ei. Lauri Falk on myös Joel Lehtosen Kerran kesällä -romaanin päähenkilön, nuoren, hieman haahuilevan ja omaa paikkaansa etsivän runoilijan nimi. Ja Lehtosen Falkin takana on August Strindbergin Punaisen huoneen Falk. Eli kiinnostavaa kirjallista tietä pitkin Carlsonkin kulkee.

olipakerran kirjoitti...

Hauskaa! Itse jäin pohtimaan teoksen nimen kaksoismerkitystä, mutta tämä tietohan tuo tulkintaan ihan uusia ulottuvuuksia; tai toisi, mikäli olisin lukenut kumpaakaan mainitsemistasi kirjoista:P. Jonakin päivänä.

Risamaria kirjoitti...

Mainitsen sut blogissani, otsikon "Vaikutteita" alla. Ylpisty!

olipakerran kirjoitti...

Ylpistynhän minä:). Tosin sinä olet ollut omalla listallani alusta asti, joten voisimme molemmat hieman ylpistellä.